Vanhat hevoset

Klikkaa tästä nähdäksesi vanhoista hevosistani tarkemmat kuvaukset.

Lira
Lira oli ensimmäinen hevonen joka meille ostettiin. Olin suunnilleen kuusivuotias ja sitä ennen käynyt lähinnä talutustunneilla missälie. äiti halusi ostaa meille yhteisen hevosen ja Lira löytyi Metsäkylän ratsastuskoulusta. Se ei oikein viihtynyt tunneilla, vähän sikaili ja oli hieman kiukkuinen. Ensimmäisellä kokeilukerralla tipuin siltä maneesin laitojen väliin. Innostuin kuitenkin niinkuin vähän kaheli kuusivuotias tekee ja se päätettiin ostaa. Jäimme Metsäkylään jossa ratsastajan taipaleeni lähti käyntiin. Lira viihtyi yksityisenä hienosti ja muuttui todella hyväksi opetusratsuksi minulle. Myöhemmin se myytiin eläkkeelle muistaakseni terapiaratsuksi tai vastaavaksi. Liran kanssa menin myös ensimmäiset kilpailuni, esteillä se meni vähän lujaa mutta luotettavasti, kunhan vain sain sen ohjattua tehtäväratojen esteiden tolpista läpi.

Willy Balloo
Willy ostettiin minulle jatkajaksi Liran ollessa hieman terveysongelmainen. Se tuli meille sen hetkisen valmentajan välityksellä, ei mikään paras idea. Wili oli nuori ja aikamoinen äijänretale ja minä niin pieni että se vei minua kuin märkää rättiä. Aloin vähän pelkäämään sitä ja vaikka äiti laittoikin minut opettelemaan sen kanssa niin siitä kuitenkin tuli pääasiassa äitini ratsu kouluratsastukseen. Monta kertaa lensin siltä kaikenlaisissa erilaisissa tilanteissa mutta opin kyllä ainakin olemaan pelkäämättä tippumisia. Kun äitini lopetti ratsastamisen myytiin se ylläpidon jälkeen Raisioon ratsastuskouluun missä se oli aivan suosikki.

Sheik el Safiir ox
Sheikki oli ensimmäinen poni minulle. Muutettuamme Laineen tallille Lietoon hevosten kanssa saimme sen Laineen perheeltä ylläpitoon. Sheikki oli aivan todella osaava ja kokenut kenttäponi ja opetti minulle aivan älyttömän paljon. Ihan helpolla en kyllä senkään kanssa päässyt, tipuin esteradoilla vaikka kuinka usein. Pääsin tutustumaan maastoesteisiin Sheikin kanssa ja kävin Ypäjän ponimeetingissä kenttäpuolen leirillä. Siellä minua opetti Maria Möller jolla oli todella iso merkitys minulle valmentajana. Kävin myös muutamat kenttäkilpailut Sheikin kanssa.

Lady Mirabelle
Tiku ostettiin Laineen perheeltä nuorena ponina. Jenna Laine oli sen ratsuttanut niin että se osasi selästä käsin perusasiat. Minä opettelin valmentajien kanssa miten nuoren ponin kanssa tehdään ja opittiin yhdessä. Tiku hyppäsi tosi omintakeisella tyylillä mutta hyppäsi kuitenkin. Valitettavasti sitten Artukaisten kisoissa Tikun jalka jäi martingaaliin hypyssä kiinni ja se kaatui vähän minun päälleni alastulossa. Mitään ei kummallekaan sattunut mutta sen jälkeen se ei enää oikein halunnut hypätä. Joten hyppäilimme lähinnä vain pikkuisia esteitä ja kävimme pienissä kisoissa ja minä opettelin koulupuolella Tikun kanssa paljon. Pidettiin hauskaa ja paineltiin maastossa niin kovaa kuin päästiin. Se oli minulle todella rakas. Myöhemmin kun poneja alkoi olla niin paljon eikä Tikulle ollut oikein aikaa eikä käyttöä myytiin se minun parhaalle kaverilleni harrastuskaveriksi hyvään kotiin.

Pretty Nowa
Nowa ostettiin Kotimäeltä hetken päästä siitä kun olimme sinne muuttaneet. Se se oli aivan uskomaton poni. Nowa oli Saksassa kilpaillut 110-120cm luokkia ja sen kanssa pääsin nopeasti tasolta Helppo ö kansallisiin kisoihin. Nowa oli maailman söpöin ja rehellisin poni joka minulla on ikinä ollut. Se yritti aina. Voitettiin tosi paljon 100-115cm luokkia, Nowa oli nopea, helposti ratsastettava ja varovainen. Pääsin sen kanssa hyppäämään myös ensimmäiset 120cm-luokkani. Nowalla meni jänne ennen minun viimeistä ponivuottani joten sille annettiin paljon ylimääräistä aikaa toipua siitä, kun minulla oli muitakin poneja. Se kannatti, sillä kuntouduttuaan sille löytyi ensin ylläpitäjäksi Nylundin perhe. Nowa saatiin mitattua pikkuponiksi ja pääsi maajoukkueeseen. Nylundit pitivät siitä niin hyvää huolta että loppujenlopuksi annoimme sen heille ja heillä se vietti myös eläkepäivänsä onnellisesti. Nowan kanssa aloitin myös Veikko Heikkilän valmennukset ja leirit jotka oli 10+ mun ratsastukselle.

Leander
Leander eli Kaapo ostettiin Suomesta välittäjältä. Se oli käsiteltäessä todella kiva ja hyppäsi varmasti oman korkeutensa mutta selästä käsin se oli vaikea. Se hyppi pystyyn minun kanssani ja sai aikamoisen yliotteen. Kolme valmentajaa oli sitä mieltä että ei sovi minulle, liian vaikea tasooni nähden eikä ihan sitä mitä luultiin. Niin se olikin. Se sitten palautettiin myyjälle, ainoa minkä kanssa olen niin tehnyt ja toivottavasti ainoa ikinä. Muistan kuitenkin saaneeni sen kanssa työvoiton hylätyn 90cm luokan jälkeen päästessäni sitä seuraavan 100cm-luokan maaliin. Aika pian sitten se lähtikin.

Eric III
Eepua kävin kokeilemassa Saksassa Yrjö Suomuksen kautta. Se vaikutti juuri sopivalta, rauhalliselta ja hyppäsi polveen asti mudassa olevalla kentällä kaiken mitä pyydettiin. Oppia ikä kaikki! Suomeen tullut poni ei ollut ollenkaan sama eläin, se oli tosi herkkä ja hermostunutkin. Jälkikäteen ajateltuna se oli todennäköisesti rauhoitettu tai ratsastettu pidemmän aikaa ennen koeratsastusta. Mutta mites sen olisi voinut semmosina tunarialoittelijoina tietää. Eepu oli kuitenkin aivan haka maastoesteillä, niillä se meni kuin kone ja pääsin hyppäämään ensimmäistä kertaa ponien helpon esteitä treeneissä. Se ei sitten kuitenkaan paljoa auttanut kun kisoissa en yleensä päässyt rataesteitä läpi. Opin kuitenkin paljon. Eepulla tuli myös jalkaongelmaa jotka hoidettiin. Loppujen lopuksi se lähti mun kanssa Saksaan mun viimeisenä ponivuotena jossa Mikko Mäentausta opetti minut ratsastamaan sitä, vihdoin. Sinne se kuitenkin jäi mennessään vaihdossa Chavienneen. Hieno poni se oli mutta meillä vaan löytyi nappulat turhan myöhään. Hauska ratsastus jonka muistan oli Saksasta jossa kahden puomin väli oli seitsemän metriä ja mentiin se Eepun kanssa innarista viiteen tai kuuteen askeleeseen ja kaikkea siltä väliltä :D Kyllä me Eepunkin kanssa joskus jotain ruusukkeita saatiin, ja hyvät muistot.

Glenvale Pride
Pride oli meidän tutuilla tässä Liedon seutuvilla ylläpidossa ja äidin kanssa olivat jutelleet ettei oikein suju että pitänee palauttaa omistajalle. Muistaakseni. Jotenkin siinä sitten kävi kuitenkin niin että me mentiin kokeilemaan sitä, ei se mitään rakkautta ollut ensisilmäyksellä mutta tottakai halusin yhden kisakaverin lisää. Pride oli Ristimäen maahantuoma ja hälle se sopi että se tulee minulle. Tiedettiin että Prideltä oli joskus Irlannissa rikottu suu aika pahasti mitä tarkoitti sitä että se oli välillä aika mahdoton ratsastaa. Sillon mentiin koska jarrut ei vaan toiminut. Hackamorellakin mentiin aina välillä, sinävuonna ne oli sallitut poneilla, joskus se toimi ja joskus ei. Parhaiten Pride kulki kun vaihtoi kuolainta kohtalaisen usein. Pride se oli aivan huikea eläin! Yleensä vauhti kasvoi niin että kaikki puomit ei pysyneet ylhäällä mutta sen historiaan kiertoponina verrattuna saatiin tosi paljon aikaiseksi. Meistä tuli varma maaliintulopari 110cm tasolla ja koitettiin me joku Poni GP:kin. Sieltä tuli monta puomia mutta tuli se maaliin! Kvaalattiin Priden kanssa myös minun ensimmäiseen HIHS:iin mikä oli vähintäänkin mahtavaa! Lämmöllä muistelen tätä hyvin spesiaalia ponia.

Coco-Chanel D
Coco oli paras hevonen mikä minulla on ollut, kokenut ja luonteeltaan täydellinen opetushevonen junnulle. Ostimme sen Saksasta Mikko Mäentaustalta joka oli hypännyt sillä vahvaa 140cm tasoa ja muutaman 150cm-luokankin jos oikein muistan. Cocolla menin ensimmäiset 130cm luokkani, sijoituin toiseksi ensimmäisessä kv-luokassani (Finnderbyssä), hyppäsin ensimmäisen 140cm-ratani SM:ien viimeisenä päivänä, pääsin hyppäämään nuorten GP:tä, voitin HIHS:issä (ja tipuin palkintojenjaossa) ja vaikka mitä! Meidän yhteinen taipale jäi kuitenkin aivan liian lyhyeksi Cocon loukkaannuttua ns. lopullisesti tarhassa. Se oli ja on vieläkin joskus aika kova pala. Cocosta kuitenkin saatiin hieno orivarsa Shokki jonka me ostimme, toivottavasti hänestä tulee yhtä hieno kuin emästään.

Chavienne
Chavienneen tutustuin kun olin puolivuotta Saksassa Mikon luona. Ensimmäistä kertaa ratsastin sillä nelivuotistalvena ja se ostettiin sitten alkukeväällä, jotta opin lisää nuorista hevosista. Hauska fakta, Chaviennella ei ollut silloinkaan vielä virallista nimeä joten sain keksiä sen sille ihan itse! Ch osasi perusasiat ja hyppäsi pientä rataa treeneissä, kääntyminen oli vähän hankalaa joskus ja vaihtoja se ei ollut oikein hoksannut. Sillä oli pieneksi hevoseksi iso ja voimakas laukka ja iso sielu. Hyvin tärkeä pieni hevonen minulle. Aloitin sen kanssa sen ensimmäisistä kisoista 90cm-luokasta ja tein sen kanssa Racing-luokkien kautta niin että hyppäsin sen ensimmäisessä avoimessa 130cm-luokassa 7v hienon nollaradan. Olin ja olen ylpeä siihen mitä ja miten sen kanssa tein, tällaiselle harrastajalle nämä jutut on isoja :) Seitsemänvuotiskauden lopussa se myytiin niinkuin alunperin oli tarkoituskin, aivan mahtavalle perheelle.

Kilpailutuloksia

2007 - Lukuisia sijoituksia 100-110cm tasolla alue- ja kansallisissa kilpailuissa.
2008 - Lukuisia sijoituksia ja voittoja 100-120cm tasolla, ensimmäiset poniGP luokkiin osallistumiset, Aluejoukkuemestaruus 3.
2009 - Kahdella uudella ponilla kilpaileminen 90-120cm tasolla, hevosiin siirtyminen, ensimmäiset voitot ja sijoitukset juniori- ja avoimissa 110-120cm luokissa, Junioreiden aluemestaruus 2. Coco-Chanel D.
2010 - Useita Racing-sarjan nollatuloksia 5v-luokissa Chaviennella ja 6v-luokissa Caracas, ensimmäiset 130-140cm startit, sijoittuminen toiseksi kansallisessa 135cm luokassa.
2011 - Runsaasti sijoituksia 110-130 tasolta useilla eri hevosilla, Coco-Chanel D 2. tila Finderbyn kansainvälisessä 130cm aikaluokassa
2012 - Sijoituksia 100-130cm tasolla, ensimmäinen 140cm luokan voitto Caracaksella kansallisissa kilpailuissa Kotimäellä.
2013 - Muutamia sijoituksia 100-120cm tasolta.
2014 - Muutamia sijoituksia 100-120cm tasolta.
2015 - Alumestaruusjoukkuehopeaa, sijoituksia 100-110cm luokista muiden hevosilla.

Nuorten hevosten ratsastus on niin sanotusti sydäntäni lähellä ja tärkeimpinä saavutuksina voisin sanoa esimerkiksi nämä:

Chavienne Kävin hevosen kanssa sen ensimmäisistä kilpailuista kansalliselle 130cm tasolle asti ennen myyntiä

Caracas Hevosen ensimmäisistä 120cm luokista avoimiin 140cm luokkiin

Nekton Ensimmäisistä hypyistä selästä käsin ensimmäisiin kilpailuihin

For Joy Only Ensimmäisistä ratatreeneistä nuorten hevosten 120cm

Last Unicorn Ensimmäisistä kilpailuista nuorten hevosten 110cm

Chopard PS Z Hevosen ensimmäisistä 90cm luokista avoimiin 120cm luokkiin, tähän asti

Instagram

Copyright � Jumaka Oy. All Rights Reserved